Kokemuksia kalastuksenohjaajaksi opiskelusta

Hain opiskelemaan kalataloutta, koska harrastin kalastusta ja tämä ala tuntui alusta asti parhaalta vaihtoehdolta. Sain koululta asuntolapaikan, koska asun niin kaukana. Asuntolassa sain tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Parhaiten mieleeni on jäänyt kalanjalostus, koska en itse osannut fileoida. Ensimmäinen fileoimani kala meni hukkaan, josta sain palautetta.

Ensimmäinen vuosi meni lähinnä teoriaopinnoissa ja pyydyskalastuksessa. Ensimmäisen vuoden keväällä menin työssäoppimaan kalanjalostusta, koska en ollut vielä valinnut suuntautumistani.
Myöhemmin valitsin kuitenkin kalastuksenohjaajaksi suuntautumisen, koska fileoiminen ei ollut mikään vahvin osa-alueeni. Kalastuksenohjaajan työ tuntui minulle mielekkäämmältä.

Vapaa- aika kului kouluviikoilla kavereiden kanssa biljardia pelaten ja liikuntasalissa riehuen. Hyvänä muistona on esimerkiksi Päijänteellä tehty nuottaus. Valmistun keväällä kalastuksenohjaajaksi ja toivon mukaan saan koulutusta vastaavia töitä.

Jos olet kiinnostunut asiakaspalvelusta, jossa ohjataan ihmisiä kalastamaan, niin olet oikeilla jäljillä. (teksti: Pyry Lätti)

Jos kiinnostuit kalatalouden opinnoista, lue lisää tästä.


Ensimmäisen vuoden syksyllä saatu taimen verkoista: 8,081kg
(Suurin taimen, mikä on koulun rannasta saatu)

Talvinuottausta eteläisellä Päijänteellä

Roisketta Orimattilassa

Melontaohjaajan pätevyyteen tähtäävä kurssi sai tällä viikolla jatkoa kolmella uimahallipäivällä Orimattilan urheilutalon hallissa. Lämpimässä, kirkkaassa vedessä on helppoa harjoitella esimerkiksi kaatuneen melojan pelastamista eli reskuttamista sekä erilaisia tuentoja. Viimeisenä hallipäivänä, keskiviikkona harjoiteltiin tehokkaasti ylätuentoja kouluttaja Jonne Salosen johdolla. Luontevana jatkona ylätuen opettelulle saivat halukkaat kokeilla myös eskimokäännöksen tekemistä. Kurssi huipentuu kesäkuussa tehtävään viikon mittaiseen melontavaellukseen.



Jonne näyttää eskimokäännöksen alkuasennnon.
Mela on veden pinnan yläpuolella pinnan suuntaisesti.



Eskimokäännöksen harjoittelu on helpompaa kaverin
avustamana. Avustaja voi esimerkiksi
tukea melan lavasta, jolloin meloja saa helposti
riittävän tuen kajakin kääntämiseen lantiolla

Kun harjoittelee tosissaan, välillä tulee yllätyksiä ja
itsensä löytää uimasta. Silloin tarjoutuu tilaisuus harjoitella
reskutusta, kuten tässä koskikajakin tyhjennystä

Kissanpäivien tunnelmia 18.-19.1.2013



Luonto-ohjaajien lettukahvila keräsi vilkkaampana
aikana asiakkaita jonoksi asti.
Paistajien silmät olivat kovilla savun takia

  Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteen jokatalviseksi perinteeksi ovat muodostuneet Kissanpäivät, avoimien ovien yleisötapahtuma. Tänäkin vuonna Kissanpäivät kesäsi sadoittain asiakkaita tutustumaan Asikkalan eri koulutusaloihin sekä nauttimaan talvipäivästä maaseudulla.


Tapahtuman ensimmäisenä päivänä, perjantaina, saatiin nauttia lähes 30 asteen pakkasista, joita joku jo "Kissanpäivien kiroukseksikin" nimitti. Lähes joka vuosi ollaan Asikkalassa kärvistelty ainakin toinen Kissanpäivistä varsin alhaisissa lämpötiloissa. Perjantaina olikin välttämätöntä tehdä ohjelmaan pieniä muutoksia. Esimerkiksi ratsastusnäytös peruttiin ja luonto-ohjaajien lettukahvila palveli sisätiloissa. Väkeä oli silti uskaltautunut paikalle mukavasti. Navetan maitobaari ja vasikat sekä pieneläinhoitolan pörröiset sekä vähemmän pörröiset otukset keräsivät taas uusia ihailijoita. Myöskään päärakennuksen työpajoja ja esityksiä eivät pakkaset haitanneet.

Lauantai oli jälleen päivistä vilkkaampi. Sään alkaessa lauhtua aamun kipakoista lukemista ihmisetkin lähtivät liikkeelle, ja Kissanpäivien eri pisteissä oli vilskettä. Tapahtuma on myös luonto-ohjaajien harjoitusyritykselle hyvä mahdollisuus harjoitella suurten asiakasmäärien palvelemista. Yhteiseen hiileen puhaltamisen (sekä kuvainnollisesti että konkreettisesti) ja oman tontin hoitamisen merkitys tulevat jokaiselle selväksi viimeistään siinä vaiheessa, kun letun ostajien jono kiemurtelee kohti päärakennusta ja lettutaikina tirisee jokaisen pannussa. Ken siitä urakasta selviytyy hymyillen, on sisäistänyt asiakaspalvelun kohtuullisen hyvin. 

Hirsikodalle oli tuotu yleisön tutkittavaksi erilaisia erävarusteita.
Leiskuva tuli houkutteli kävijöitä istahtamaan taljoille.





Kalastuksenohjaajaopiskelijat huoltamassa kalastusvälineitä.
Etualalla perhon sidontaa



Kalatalouden opiskeluun pääsi Kissanpäivillä tutustumaan myös Mummola -rakennuksen sisätiloissa, jossa kalatalouden opiskelijat huolsivat erilaisia kalastusvälineitä. Kouluttaja Juha Happonen ohjasi työskentelyä ja kertoili samalla myös alan aikuiskoulutusmahdollisuuksista. Moni kävijä lähtikin salista koulutusesite kädessään. Ja moni jatkoi matkaansa kalanjalostustiloihin palaten opiskelijoiden valmistamia kalatuotteita sisältävä Salpauksen muovikassi heiluen.







Jääkauden jäljillä Pirunpesällä

 
Ammattitaitoinen luonto-ohjaaja elävöittää erilaisia luontoretkiä kertomalla tarinoita paikallisesta luonnosta ja kulttuurista. Asiakkaita kiinnostaa kuulla, miksi maasto on muotoutunut sellaiseksi kuin se on tai millaisia merkkejä menneiden aikojen elämästä reitin varrelta löytyy. Toisen vuoden luonto-ohjaajaopiskelijat harjoittelivat Suomen esihistoriasta kertomista Päijät-Hämeen eri kohteissa tiistaina 8.1.2013.

Yksi kiinnostavimmista viimeisimmän jääkauden muovaamista kohteista on Pirunpesä Hollolassa Messilän lähellä. Pirunpesä on vaikuttavan näköinen, paikoin 20 m pystysuorien kallioseinämien reunustama rotko, jonka mannerjäätikön sulamisvedet ovat aikoinaan puhdistaneet irtoaineksesta. Rotkoa ympäröi luonnonsuojelualue, jonka halki kuljimme lumikengillä - merkittyä reittiä tietysti.

Rotkon äärellä kuulimme, miten rotko on muodostunut ja millaiset voimat paikalla ovat jyllänneet. Rinteeseen pääsee myös tutkimaan kivenkoloja ja luolia lähemmin. Opastuksen kruunasi jääkausiaiheinen tietokilpailu palkintoineen.

Ensi viikolla jatkamme tutkailemalla rauta- ja pronssikausien elämää - jälleen uusissa kohteissa. Kenties ainakin jollakin linnavuorella.

Yläkuvassa kuljemme kohti Pirunpesää kallioista polkua myöten. Alakuvassa opiskelijat kiipeilevät rotkon kivikossa.

Luonto-ohjaajaopiskelijoiden harjoitusyritys Elämys Asikkala aloittaa toimintansa viikolla 6

Elämys Asikkala tarjoaa luonto-ohjelmapalveluja sekä maasto-ruokailuja.

Talviaktiviteetteja tarjotaan helmikuussa ja kesäaktiviteetit pyörähtävät käyntiin toukokuun alussa.

Harjoitusyritykseltä voit tilata esimerkiksi työporukan kokouksen päälle liikunnallisen virkistyspäivän tai -hetken nokipannukahvien ja luontoruokailun kera.

Toiminta-alueena harjoitusyrityksellä on Asikkalan lisäksi koko Päijät-Häme.

Lisätietoa >

Linkosaaren laavulle uudet penkit

Koulun edustalla, Etelä-Päijänteellä olevan linkosaaren laavun ympäristö on kokenut kasvojen kohotuksen. Luonto-ohjaajaksi opiskeleva Jukka Kämppi suoritti siellä ammattiosaamisen näytön. Jukka kunnosti tulipaikan penkit, tulisijan sekä teki laavun sivuille pöydät tulevia luontoruokailuja ajatellen. Linkosaaren laavulla järjestetään muun muassa luonto-ohjaajien harjoitusyrityksen asiakkaille luontotapahtumia sekä -ruokailuita ja se on kaikkien Etelä-Päijänteellä liikkuvien vapaassa käytössä. Saari on Asikkalan kunnan omistama ja sieltä löytyy wc, laavu ja tulipaikka.

Melontaohjaajan pätevyyttä kohti

Luonto-ohjaajan on hallittava ohjaamansa luontoaktiviteetit niin hyvin, ettei omaan suoritukseen tarvitse asiakkaita ohjatessaan juurikaan kiinnittää huomiota. Melonta on esimerkki ohjelmapalvelutuotteena tarjottavasta lajista, jossa ohjaajan taitotason on riitettävä paitsi omaan etenemiseen, myös asiakkaiden havainnoimiseen, auttamiseen ja ohjaamiseen. Tarvittaessa melontaohjaajan on pystyttävä esimerkiksi pelastamaan veneväylälle kaatunut asiakas nopeasti takaisin kajakkiin ja hinamaan hänet turvaan.

Suomen soutu- ja kanoottiliiton myöntämän melontaohjaajan pätevyyden hankkiminen ei ole mikään läpihuutojuttu, ainakaan jos oma melontakokemus on niukkaa. Salpauksen luonto-ohjaajaopiskelijat voivat halutessaan osallistua valinnaiseen, melontaohjaajakokeeseen valmentavaan koulutukseen. Vuorovuosina melontaohjaajavalmennuksen kanssa järjestetään vastaava koulutus köysitoiminnasta. 

Tänä syksynä melontakoulutus on järjestetty pääosin retkimuotoisena. Melontaohjaajan pätevyyden saaminen edellyttää paitsi taitotestin ja teoriakokeen läpäisemistä, myös 500 kilometrin melontakokemuksen keräämistä. Yhteisillä retkillä kilometrit karttuvat turvallisesti samalla kun oma tekniikka paranee kouluttajan ohjauksessa.

Talvikaudella tekniikkaa ja erityisesti pelastustaitoja kartutetaan uimahallitreeneillä. Keväällä 2013 melontaretket jatkuvat. Opiskelijat suorittavat melontaohjaajakokeen heti, kun tarvittavat kilometrit ovat kasassa ja taidot taitotestiä vastaavalla tasolla. Melontaohjaajan paperit taskussa on helppo hakea työ- tai työssäoppimispaikkaa, jossa asiakkaiden melottaminen kuuluu työtehtäviin.