tiistai 9. lokakuuta 2012

Melontaohjaajan pätevyyttä kohti


Luonto-ohjaajan on hallittava ohjaamansa luontoaktiviteetit niin hyvin, ettei omaan suoritukseen tarvitse asiakkaita ohjatessaan juurikaan kiinnittää huomiota. Melonta on esimerkki ohjelmapalvelutuotteena tarjottavasta lajista, jossa ohjaajan taitotason on riitettävä paitsi omaan etenemiseen, myös asiakkaiden havainnoimiseen, auttamiseen ja ohjaamiseen. Tarvittaessa melontaohjaajan on pystyttävä esimerkiksi pelastamaan veneväylälle kaatunut asiakas nopeasti takaisin kajakkiin ja hinamaan hänet turvaan.

Suomen soutu- ja kanoottiliiton myöntämän melontaohjaajan pätevyyden hankkiminen ei ole mikään läpihuutojuttu, ainakaan jos oma melontakokemus on niukkaa. Salpauksen luonto-ohjaajaopiskelijat voivat halutessaan osallistua valinnaiseen, melontaohjaajakokeeseen valmentavaan koulutukseen. Vuorovuosina melontaohjaajavalmennuksen kanssa järjestetään vastaava koulutus köysitoiminnasta. 

Tänä syksynä melontakoulutus on järjestetty pääosin retkimuotoisena. Melontaohjaajan pätevyyden saaminen edellyttää paitsi taitotestin ja teoriakokeen läpäisemistä, myös 500 kilometrin melontakokemuksen keräämistä. Yhteisillä retkillä kilometrit karttuvat turvallisesti samalla kun oma tekniikka paranee kouluttajan ohjauksessa.

Talvikaudella tekniikkaa ja erityisesti pelastustaitoja kartutetaan uimahallitreeneillä. Keväällä 2013 melontaretket jatkuvat. Opiskelijat suorittavat melontaohjaajakokeen heti, kun tarvittavat kilometrit ovat kasassa ja taidot taitotestiä vastaavalla tasolla. Melontaohjaajan paperit taskussa on helppo hakea työ- tai työssäoppimispaikkaa, jossa asiakkaiden melottaminen kuuluu työtehtäviin.